Voi hyvänen aika.. :) Meiän kisuherra Sampo sai yllättäen hellyyskohtauksen kun tässä takkatulen äärellä makoilen sohvalla. Tuli pyörimään ja kierimään syliin, tassutteli vähän ja kerjäsi rapsutuksia! Harvinaista kahdenkeskistä laatuaikaa, sillä Sampsa on ollu viime kuukausina jotenkin sellainen arkajalka, ei sitä kauheasti nää pyörimässä jaloissa. Isäntä on sitä tainnu liikaa kiusata! :) Ennen Sampo oli just tuollanen sylissä häärijä! Lämmitti mieltä moinen. Sitten kisu meni sohvan käsinojalle nauttimaan takkatulen lämmöstä.
Vuohiakin tänään isännän kanssa käytiin lahjomassa porkkanasämpylöillä, ei ulkona kuitenkaa viititty olla kun lunta sato, olisivat sarvekkaat kastuneet. Herkuteltiin sitten navetan yhteydessä olevassa "ladossa". Hirveitä ahmatteja ovat, hyvä ettei sormet lähe parempiin suihin :) Meiän Pikkarainen on kyllä ihan mahoton mammanpoika, aina pitää äitiä seurata ja jos vähänki katoaa jonnekin niin hätä tulee! :) Lempi taasen ei niin välitä, sitä taitaa potuttaa poikansa puskeminen aina välillä. Oleskelin vähän aikaa vuohelassa, mutta ei kai tuo sen kummemmin ruvennu henkee ahistamaan. Pitäis kohta lähtee taas lääkäriin :(