Kvaak!

...Ja eikun vaan eläintarha kasvaa! Toissapäivänä käytiin Liperistä neljä keltaista pientä ankanpoikaa! Nyt ovat viiden päivän ikäisiä ja TODELLA hassuja :) Asuvat entisessä akvaariossa yläkerran toisessa huoneessa. Ovat vielä niin pieniä, tarvitsevat lämpölampun. Eilen katseltiin kun oli ruokailu käynnissä - voi hyvänen aika miten paljon röppäävät! Ihan sotkussa koko akvaario.. Näytti ku olisivat pikakelauksella hotkineet ja heiluneet. Tuossapa jouduinkin sitten jo purut vaihtamaan. Silppusin salaattia vesiastiaan, on niitä sit mukava "onkia" sieltä :)

Eilen illalla (vois melkeen kyllä sanoa jotta yöllä) sain inspiraation tehdä mansikka-marenkikakkua... Ainut vaan, että ei tuo marenkipohjan teko oo ollenkaan meikäläisen hommia! Kerran aikaisemmin yrittänyt tehdä. Ja pieleen meni nytkin. Mikä lie. Tein sit turhautuneena kääretorttupohjan ja väsäsin manikkakermakakun. Mut on hyvää <3 Sitä tässä mussutan. Alkaa tulla jo liian imelä olo..

Isäntä ja kaverinsa väsäävät ulkona sateessa Harrille uutta aitausta. Pitää sitten laittaa kuva kunhan sen saa edustuskuntoon. Tuntuu että koko kesäloma vielä pyhitetään pelkästään eläinten aitausten teolle. Voi olla, mut eipä sitä työaikaan ehdikään.. 
Tänään on vasta kolmas lomapäivä (+viikonloppu) ja meinaan mennä jo sekaisin päivistä. Ei ollut tänään mitään hajua mones päivä ja viikonpäiväkin piti pinnistellä mieleen. Ah miten mukavaa! Siitä tietää että on vaihtanut kunnolla vapaalle. Kunhan muistaa sit takas töihin mennä kun aika koittaa... ;)

Olisin kuvia laittanut muttei tää blogspotti suostu nyt toiminaan.. Toinen kerta sit!

Pupusteluja

Sainpas tuossa aikani kuluksi siirrettyä Kaikkos-Pikkuveljen aitauksen hieman toiseen kohtaan ja raahattua chinchillahäkin sen viereen. Plus sitten hiekan lapiointia ja muuta sisustusta... Oli kauhea työ saada Söpöä kantokoppaan, kun ei meinannut sitten millään rauhoittua syliin. Eikä kyllä rauhoittunutkaan, rimpuili kun riivattu, mutta sain sen kuitenkin sitten sysättyä penskojen kanssa koppiin. Meinasi hermot mennä! Muutto ulos sujui hyvin, kukaan ei järkyttynyt tapahtuneesta ja vierusnaapuritkaan eivät mieltään osoittaneet. 

Uudet naapurit tutustuvat

Sadettahan tuo ei enää ollut tälle tai lähipäiville luvannut, joten ajattelin että nyt olis hyvä ne tuonne ulos pukata. Viime kesänäkin laitettiin kolmiviikkoset lapset ulos äiteineen.. Eilen kun mietittiin että onko liian pieniä, mutta hyvinhän nuo edellisetkin kasvoi ja äiti piti huolen :) Laitoin tuonne ulos niiden pesäkopin tottakai, turvapaikaksi ja on omia hajuja. Itse olen tyytyväinen lopputulokseen! Isompihan tarha voisi olla, mutta hyvin välttää näin väliaikaiseksi. 

Ja parin-kolmen viikon päästä jos saisi Kanikummun käyttöön...

Vauva pyrkii tissille.. :)

Minä tuossa pesin pyykkiä ja justiinsa makaronilaatikon viskasin uuniin, pitäisi olla alle tunnin päästä menossa töihin jos mielii ajoissa selvitä. Suihkussa pitäis vielä keretä käydä ja posti ottaa mennessä mukaan, tiiä jos siellä olis jo meidän kirjatilaus tullu :) Isäntä oottaa Juoppohullun päiväkirjaa, se jos on tullut niin jätän laatikkoon oottamaan miestä töistä. Sitä sitten kotona oon vasta puoli kahdentoista aikaan. Eipä siinä kerkiä kuin ehkä iltapalaa napostaa ja iltapesulla käydä ja nukkumaan! Mut onneks on ollu muuten koko päivä aikaa, kävin jopa ihan aamusta tankkaamassa ja hupiajelulla tuolla hiekkateitä pitkin. 


Oon tässä miettiny, että kyllä oikeasti oon itseeni nyt nykyään paljon tyytyväisempi kun on herännyt ajoissa ja ruvennut vain tekemään jotain, oli se sitten perusteellista eläintenhoitoa, kirjan lukemista, ruoanlaittoa taikka siivousta. Hyvin usein tuli ennen vaan "turha" vapaa-aika kulutettua nukkuen liikaa, koneella tehden ei mitään tai telkkaria katsoen. Nykyään tv:stä katson pääasiassa vain Frasieria ja Avaraa luontoa! Pleikkaria eilen kokeilin pitkästä aikaa pelata, mutta ei mielenkiinto kantanu pitkälle...

Kylmä ja sateinen päivä

Voi kun väsyttää. Olen ollut hereillä "jo" seitsemästä asti, huonosti nukuttu yö takana. Puoli viideltä pomppasin ylös ja rupesin pukemaan, luulin että kello soi. Onneksi katsoin sitten kelloa ja huomasin, että turhan aikaista ruveta hötkyilemään :D 
Kukko kiekui aamuyöstä, ukosti ja satoi.
Olen hellepäivien varjolla pitänyt kenkiäni ulkona eteisen sijaan, nyt se sitten kostautui kun aamulla mietin mitkä kengät laitan jalkaan... :)
Tais jäädä nyt lämpöaalto unholaan, tänään ei oo meidän mittari näyttänyt kuin +14. Vilustaa!!

Torstaina sain töiden jälkeen siivousvimman; siivosin perusteellisesti Kaikkosen ja Pikkuveljen häkin, haravoin papanat ja entiset heinät pois, lapioin uutta hiekkaa pohjalle ja lisäsin uudet heinät. Saman tein Harrin tarhalle. Siihen sitten samaan syssyyn haravoin kanojen ulkotarhan - jo oli aikakin! Oli erittäin antoisaa puuhaa, ennen olisin voinut natista jotta onpa tympeää, tällä kertaa kuitenkin nautin ja tykkäsin hieman likaisemmista töistä! Palkintona tyytyväiset eläimet ja touhuilusta tullut hyötyliikunta :) muutaman kottikärryllisen saikin kärrätä tuonne mettän laitaan... 

Ensiviikolla pitää pikkukilien karsina siivota kokonaan, siinäpä sitä onkin hommaa... Ja äitipupu Söpö lapsineen täytyy laittaa ulos Kaikkos-Pikkuveljen naapuriin. Mies toi tänään tuttaviemme entisen chinchillahäkin, joka käy mainiosti pupupoppoon väliaikaiseen asuttamiseen ennen Kanikumpua! 

Pupulapsetkin ovat rohkaistuneet tulemaan pesäkopista. Tänään katselin kun ne maistelivat äitin kanssa pajunlehtiä ja kuivaa heinää. Mammanpoika on minun lempilapseni, ja sen aion myös pitää itselläni. Saa muuttaa Harrin tarhaan kunhan Harrille saa kyhättyä isomman aitauksen. Suunnitelmissa siis on tehdä vuohiaitauksen tilalle iso kanatarha, kun loputkin vuohet VALITETTAVASTI ja vastoin minun tahtoa saavat uuden kodin. Harri sitten pääsee kanoja jahtaamaan... 

Vaikuttaa pitkälti että kanivauvat ovat suurimmalta osin poikia. Yhdestä-kahdesta en ole ihan varma, mutta pari on varmasti osottautunut urokseksi. Olisin toivonut enemmän tyttöjä, koska niitä on helpompi itse pitää.. Kun nyt on Harri ja ainakin Mammanpoika.

Perjantaina pidettiin töissä Peksun kanssa kesäkanien kopin+aitauksen siivoustalkoot. Ei tosin vienyt pariakymmentä minuuttia kauempaa, mutta tulipahan tehtyä! Aikaisemmin sinä aamuna arjasin Pörröä, koska sillä on semmoinen turkki mihin tarttuu kaikki purut ja menee helposti takkuun. Voi kun se nassukka köllötti selällään ja tapitti silmillään kun selvittelin sen massukarvoja :) Harvinaisen suloinen otus... Nanna on vähän arempi ja kovapäisempi, huomaa että Pörröä ja sen äitiä on käsitelty enemmän. Tosin Nannan koti-olot olivat mitä olivat... 


Isäntä heitti jo suunnitelman kanien talviasumisesta. Ensimmäiseen huoneeseen tulisivat siis ristihuulet. Purettaisiin se karsinan ovet sun muut kokonaan pois, ja tehtäisiin tämän pienen huoneen takaseinälle asti ulottuva käytävä ja sivuilla olisi sitten rakennetut häkkisysteemit. Ihan hyvä idea, jos ei kaikki kanit tulekaan toimeen, niin ei sitten ole hankaluuksia erotella niitä. Kun alunperin oli tarkoitus pitää karsina ja laittaa kaikki tyttökanit sinne sekaisin. Oma lauma ihan ok, mutta ongelmaksi voisi muodostua nämä hoitokanit. Katsellaan sitten mitä saadaan aikaiseksi syksymmällä :) Tällä hetkellä remonttireiskat, siis rakas mieheni ja hänen armas ystävänsä rakentavat tuolla pihalla uusia aitan ovia :D Ne ne jaksaa aina keksiä jotain rakenneltavaa. Milloin karsinan pystyttämistä milloin kaivonkannen korjausta... Ja säästä viis!


Huomenna maanantaina pitäisi ruveta testimään uutta työvuorojärjestelyä. Aloitan iltavuorolla ma-ke ja aamuvuoroa on sitten luvassa torstaina ja perjantaina. Vaihtelu kyllä virkistää ja saanpahan touhuta huomenna puoli kolmeen asti kotona ennen töihin menoa. Ainoa huono puoli tällaisessa keskellä viikkoa tapahtuvassa vuoronvaihdossa on se, että keskiviikko-torstaiyönä ei varmastikaan saa nukuttua kuin sen 5 tuntia hikiseen, kun puoli kaksitoista yöllä on kotona ja aamulla seitsemäksi töihin. Puoleen tuntiin jos sais illalla sitten kammettua ittesä nukkumaan ja herää sitten viideltä hoitamaan eläimet ja ennen kaikkea pakottamaan ittensä sitä ennen sängystä ylos. Noh, katsotaan miten sujuu. Sitä seuraava työpäivä tuskin sujuu :D Ja minua harmittaa kauheasti kun en alkuviikosta KOLMEEN päivään näe isäntää juuri ollenkaan. Minä nukun kun hän lähtee töihin,ja illalla hän nukkuu kun minä tulen töistä. Pitää katsoa jos pomo suostuisi vähentämään tuon kolmen päivän kahteen... että olisin sitten loppuviikosta kolme päivää samassa vuorossa :)

Tiiä häntä, mie ainahhii lähen nyt ruuvanlaittoon!

huh hellettä!

On koko loppuviikoksi luvannut lämmintä keliä - ihanaa! Tällä hetkellä klo 20:47 lämpömittari näyttää auringossa +22,5! :) Tulin justiinsa haravoimasta ruohonleikkaamisen jälkiä, mukavasti meni tunti siinä hommassa, eikä itikat kerenneet yhtä pistoa enempää häiritä... Nyt on siistimmän näköinen piha. 
Muutaman kukan ostin tänään. Tarkoitus oli jotta huomenna ne vasta laittelen paikoilleen kun Peksu tulee kylään, mutta en malttanut olla multaamatta sormiani! Tilipäivä kun tulee niin täytyy käydä kipasemassa muutama amppelikukka.... :)

Naureskelin eilen illalla kun Lempi-vuohi oli valinnut majakseen vanhan koirankopin. Sieltä se sisältä kurkisteli ulos vähä väliä. On ne kyllä hauskoja veijareita.

Aamulla huomasin, että Pikkuveli ( <-- todennäköisesti) oli yön aikaan kaivanut tunnelin alun. Varmaan äiteeltä taidot oppinut, viime kesänä taisivat käyttää paskahuussina koppiaan ja nukkuivat maan alla :) Isäntähän tuo oli peittäny alkavan pakoreitin... Kunhan saadaan rakennettua Kanikumpu, niin jo kelpaa temmeltää ja kaivaa vaikka Kiinaan asti! ;) 

Kanilapsista sain ekat "hyvät" kuvat eilen aamusella. Elikkäs kaksi punasilmäistä valkoista, kaksi mustasilmäistä valkoista ja harmaa! Yksi on mahdoton köllykkä, huomaa että on ollu ruoka-aikaan kotona...

Mammanpoika

Tänään näin melko harvinaisen näyn: kani imettämässä. Tunnetusti kanit ei käy kuin muutaman kerran päivään hoitamassa lapsosiaan, ja yleensä silloin kun kukaan ei näe. Tänään kun vauvoja pyörittelin ja pesän kattoluukku oli auki, Söpö meni koppiin sisälle. Laitoin "Mammanpojan" pesään, heti änkeytyi selällään äityliinin alle ja alkoi hirviä maiskutus. Yleensä oon huomannu vaan kuinka emot lähtee yli-innokkaita poikasiaan karkuun, mutta Söpö jäi siihen tyytyväisenä. Laitoin kannen kiinni.



Nyt on kyllä pakko hehkuttaa miten IHANA Suomen kesä on! (siis jos unohdetaan hyttyset!!) Meillä sireenit kukkii pihassa, tuoksuu niin hyvälle aina kun ulos astuu ovesta :) Aurinko paistaa ja on lämmin. Onneksi meidän pihalle paistaakin aurinko ihan iltaan asti, näin yhdeksän aikoihin alkaa mennä puiden taakse piiloon.
Kaikkialla on vihreää ja linnut lentelee. On se makiaa tämä mualla asuminen ;) En vaihtais mihinkään!

Tulipa mieleen jotta kesälomakin alkais ensviikon perästä. 18. päivä on serkun häät. Kolmen viikon loma siunaantui tällä kertaa, isännällä samanpituinen. Oikeasti hänellä ois ollu neljä viikkoa, mutta pitää sitten syksyllä metsästyksien takia sen pois... Mietin tässä tänään että mitä sitä lomalla tekis. Yhden yön vois olla jossakin muualla kuin kotosalla, sisko saa tulla eläin- ja talovahdiksi. Olavinlinnassa olis mukava vierailla pitkästä aikaa. Uimassa pitää käydä ja viettää mahdollisimman paljon aikaa eläinten kanssa kun kerrankin kerkeää. Laiskotella ja lukea kirjoja. Siinäpä se, ei kovin ihmeellistä. Kallista ja arvokasta kotiaikaa suurimmaksi osaksi :) ah!


Se pittää minun nyt lähteä taittamaan saunavihta illaksi. Isäntä kun töistä pörhältää niin pääsee saunaan rentoutumaan hyvässä seurassa! (unohtamatta saunaolusia ja tervan tuoksuista löylyvettä)

supikoiravauvoja ja irvokkaita laamoja

Huhuu, viikonloppuna käytiin Kiteen eläinpuistossa katsastamassa karvaiset ja vähemmän karvaiset eläimet tämän kesän osalta. Viime vuonna vierailtiin suunnilleen samoihin aikoihin :) Kutakuinkin samat elukat oli, mutta supikoira oli tehnyt pari ihanaa pentua! Niitä ihasteltiin siinä aikamme. Olisi niin tehnyt mieli kaapata mussukka kainaloon ja pötkiä pakoon! Äitisuppanakin oli kauniin värisen turkin kasvattanut.

Villasikalapsille kun ruoat tuli, niin kyllä voipi sanoa sioiksi. Ei minkäänlaisia käytöstapoja, sorkat vaan ui ruoassa ja suu auki mussutettiin! :) serkkunsa Villisika taas osasi itse käyttää vesihanaa!

Isännän harmiksi ei nähty kuin YKSI kana! Ei kukkoja, ei muita kanoja, ei tipuja, mitään. Yksinään sielä nokotti... Kummaa.

Laama-aitauksella oli vaikea pidätellä naurua, kun laamaherra tuli kivelle poseeraamaan hampaat irvessä :D Pakko oli saada edes yksi kuva..

Kanit olivat saaneet ihkauuden aitauksen, hyvän kokoinen oli! Jäi kyllä sitten mysteeriksi monta puputtia sielä kaiken kaikkiaan oli... Muutama ainakin. Kovin aution näköinen tarha, mutta ison ja hienon kanikopin olivat väsänneet. Liekkö talvetkin sitten siinä.

Halusin varta vasten nähdä karhuja, ja näinkin. Mutta ne olivat kovin kaukana, ei saanut edes kuvaa otettua. Harmi sinänsä.. Ahmatkin olivat kadonneet kuin tuhka tuuleen, ei nähty viime kesänäkään.

Olin niin kateellinen kun työntekijä huristeli mönkijällä vähä väliä ohi ruokkimaan eläimiä. Minäkin olisin halunnut!! :( Haaveilin koko zoo-reissun ajan omasta eläintarhasta. Tuli ihan haikea olo. Joku päivä kouluttaudun vielä eläintenhoitajaksi.. saas nähdä milloin on sopiva hetki :) Ainahan saa haaveilla! Eläintarhaa tuskin saan väsättyä lähitulevaisuudessa, mutta sillä aikaa oma pieni eläinlaumani toimii erinomaisena "korvikkeena" <3

Hoitopupuja

Huomenta!

Myöhään illalla ja yöllä satoi vettä ihanasti. Mukava oli nukahtaa vesisateen ropinaan, kun puolenyön aikoihin sain raahattua itteni sänkyyn. Sade oikein tuuditteli uneen :) Nythän tuola aurinko paistaa. Eilen asentelemani ulkolämpömittari näyttää nyt yhdeksän aikoihin aamulla vajaata +13 astetta. 

Isäntä on vieläkin nukkumassa jo viidettätoista tuntia... Siitä sen näkee kun tekee aamuvuoroa vähillä yöunilla :) Mie sain mukavat 8tuntia vedellä hirsiä.

Eilen viimeistelin työnantajan luona kanien kopin ja ulkoaitauksen, sisutelin sen kivaksi. Töihin tullessa kävin hakemassa pomon tuttavalta pienen ruskean kanitytön, se on aivan ihana! Rauhallisesti pysyi sylissä ja oli niin kiltti. Nanna kait sen nimeksi tuli, en ihan ole perillä vielä nimiasioista, ei ole ristiäisiä pidetty :) Myöhemmin iltapäivällä käytiin Nannalle kaveriksi hevostilalta musta ja todella pörröinen pupulapsi! Voi herranjestas, suloinen karvapallero osuvasti nimeltään Pörrö. Laitoin ne samaan aikaan uuteen kotiinsa, että helpommin tutustuisivat toisiinsa kun ovat puolueettomalla maaperällä. Kyllähän nuo näyttivät tappeluitta selviävän, tiedä sit mitä ovat yön aikaan touhunneet.. Työpaikan naapurin mustalle kissalle piti yhtenään antaa lähdöt kyttäämästä, apuna toimi virkistävä vesisuihku ;)
Otan kanit sitten kesän jälkeen talvihoitoon meille. Alunperin kieltäydyin kunniasta, mutta Nannaa hakiessani huomasin että ei taida eläintenhoito kasvattajalla olla oikein kuosissaan... Kaneilla oli isohko koirankoppi asuttavana, mutta voi luoja kun sen katon otti sijoiltaan: ainakin 20cm pelkkää paskalietettä täynnä! Ei siis yhtään kuivaa nukkumapaikkaa, ja puhtaat vedet ja ruoat puuttui kokonaan.. Noh, Nanna vaikutti kyllä ihan terveeltä. Joten "uhrauduin" ja tarjosin vastuuntuntoisena ja eläinrakkaana ihmisenä talvikotia, muuten pupulapset olis joutunu kyseiseen paikkaan.

"Lainasin" luvatta Pörrön kuvan työnantajan facebook-profiilista :D

Eläintarha kasvaa!

Jaahas, se on kesä jo tullut ja kärpäset siinä samalla :) Eilen oli jo +28 astetta! Huh hellettä sanon minä, tälle päivälle ei oo kyllä luvannu kuin +18, mutta uskon että menee yli, kun nyt ennen aamukahdeksaa on +16... Luontokin vihertää ja ai että miten maalaisilma tuoksuu aamuisin niin ihanalle!!! Kaupunkiin en muuttas enää vaikka maksettas :)

Oon törmistäytyny tälle viikolle siten, että oon hereillä jo ennen kahdeksaa (tänään seitsemältä heräsin). Työt alkaa tänään vasta 12, kerkeän sitä ennen huudattaa astianpesukonetta, hoitaa miljoonat eläimet ja tehdä kalakeittoa. Ja miten aikaa jää, niin käydä keräämässä oksia kerppuja varten! Ollaan isännän kanssa jo aloteltu talven varalle keruuta...

On jääny tänne kirjottelu vähän vähemmälle, on semmosta huisketta töissä ja sitten illalla kotona ei jaksa koneelle muhiutua (eli isäntä pitää konetta hallussaan :D). Edellisestä kirjoituksesta on menny sen verran aikaa, jotta on kerenny tulla sun millaisia muutoksia meidänkin eläimistöön.. Lukumäärä on kasvanut huimaan KOLMEENKYMMENEEN! Jos osasin nyt oikein laskea..

Entiset vuohet Lempi ja Pikkarainen saivat kaverikseen tuossa huhtikuun(?) puolella kaksi kililasta, Luciferin/Buckin ja Mimin. Suomenvuohia ovat, ja erittäin suloisia! Isäntä ajatteli jättää minun vastusteluita huolimatta poikakilin haisupukiksi, odottaa ihan innolla milloin sille kasvaa jättimaiset sarvet! Mimi on kyllä niin suloinen pakkaus, että sitä pitää aina päivittäin pusutella.. Nyt vuohilapset on suunnilleen 3½kk ikäisiä. Hitto kun ei tule pidettyä mielessä kuka minkin ikäinen on :/ Saapi aina muistella.... ja väärin kuitenkin.

Lempi sai kauhian sätkykohtauksen kun esiteltiin pikkukilit isommille ensimmäistä kertaa, voi hyvä luoja kun se pomppi ja määkyi ja suoraan lensi kun hyppi koirankopin katolta ilmaan ja maahan. Ei oikein tykännyt tulokkaista, yritti puskea ne tuusannuuskaksi. Ei olla niitä nyt samaan aitaukseen laitettu keskenään, kun ovat vielä kuitenkin suht pieniä, "pienessä" autauksessa ei pääse niin hyvin väistelemään isompien pukkauksia.. Mutta pihalla ja pellolla laiduntaessa on tilaa juosta karkuun ja vuohet tulee jo ihan hyvin toimeen :)

Isännän sukulaiset toivat allergian takia viime lauantaina kaksi kaniaan meille asustelemaan (miten kukaan voi kieltäytyäkään!? :)). Mustavalkoinen, luppakorvainen Kaikkonen ja meidän kasvatti Pikkuveli, nimestään huolimatta tyttö. Joka kylläkin on uudessa kodissa ristitty Satuksi. Minä kyllä pidän Pikkuveli-nimen, on se niin vain pinttynyt ;) Kaikkonen on leikattu poika, saavatkin nyt asustella kahdestaan kun ovat siihen tottuneet. Eilen laitoin parivaljakon pihalle päivää paistattelemaan, väsäilin hölmönnäköisen pleksi-häkki viritelmän marjapuskien väliin, valkoisen kanimme Vernerin naapuriin. 

Puputyttömme Söpö yllätti meitä n. viikko sitten viidellä vauvalla!! Pesästä löyty neljä valkeaa kaveria ja yksi pieni harmaa :) Nyt vaan heitä sitten odottelemaan maailmaa tutkailemaan...

Meinasin tässä unohtaa jo mainita belgianjätti Harrimme! En edes enää muista milloin hain sen meille, olisiko ollut huhtikuuta? Ei kuitenkaan pitkä aika sitten... Tuolla ulkonahan tuo oleilee, sai vanhan ulkohuussin palatsikseen ;) Oikein mukava kani!! Antaa silittää reilusti ja on aidosti seurallinen, toisin kuin nämä meidän pienemmät pupujussit. Belgianjättejä tekisi mieli ottaa lisää, mutta taitaa jäädä toistaiseksi haaveeksi... On melekeinpä ylitarjontaa ristihuulista tällä hetkellä. 

Suunnitteilla olisi rakentaa aitaus tuon pihan laidalla olevan heinittyneen maakasan ympärille, saisivat kanit kaivella sydämensä kyllyydestä ja pääsisivät suuremmalle alalle juoksentelemaan. Tosin Verneri ja Harri saavat kieltäytyä kunniasta sukupuolensa osalta. Mutta kunhan pupulapsista erottaa värkit ja kasvavat vielä, ja Söpö saadaan totutettua Pikkuveljeen ja Kaikkoseen, niin heille on sitten varattuna Kanikumpu! Verkkoa pitäisi sitä varten ostaa...

Isännän suuri mielenkiinto kanoja kohtaan on huipentunut tän viikon alussa, kun Klaara-kanasemme jaksoi urheasti hautoa meille kuusi tipua! Sunnuntaina kuoriutui ensimmäinen, tumma kaveri :) Loput tulivat sitten maanantaina ja tiistaina. Yksi kuoli kuoreensa ja toisessa munassa ei ollut kyllä mitään elämää.. Meitä siis ilahduttaa nyt kaksi keltaista tipua, kolme melkein kokomustaa ja yksi musta ruskealla päällä! On ne kyllä niin suloisia että huh huh <3 Siirrettiin ne kanin häkkiin kanalan lattialle, sielä se äityliini opastaa piipittäjille miten syödään :) Katsoo nyt sitten miten monta kukkoa ilmaantuu, sitä mukaa ne sitten isompana pakastimeen päätyvät, valitettavasti.

Pakastimesta meidän ruokapöytään edellisenä viikonloppuna tiensä löysi ensimmäinen kukkomme Kyösti, oli oikein hyvänmakuinen. Piti saada uutta verta, ja kävimme hakemassa Ulla Toropaiselta, joka kasvattelee kanoja ihan elääkseen, uuden kukon, Kyösti Kakkosen! Kakkonen taisi olla Alhon kantaa... Aitoustodistus tuli mukaan. Kanat tuskin edes huomasivat että kukko vaihtui, niin hyvin tulokas sulautui joukkoon. Yhtä nätti ei Kakkonen ole kuin edeltäjänsä, eikä äänessä todellakaan ole kehumista, mutta leppoisa kukko on hän, kelepaa :)

Se olis nyt ruvettava aamun askareihin, kello näköjään tässä näpytellessä juoksi pienen etumatkan.