Villasikalapsille kun ruoat tuli, niin kyllä voipi sanoa sioiksi. Ei minkäänlaisia käytöstapoja, sorkat vaan ui ruoassa ja suu auki mussutettiin! :) serkkunsa Villisika taas osasi itse käyttää vesihanaa!
Isännän harmiksi ei nähty kuin YKSI kana! Ei kukkoja, ei muita kanoja, ei tipuja, mitään. Yksinään sielä nokotti... Kummaa.
Laama-aitauksella oli vaikea pidätellä naurua, kun laamaherra tuli kivelle poseeraamaan hampaat irvessä :D Pakko oli saada edes yksi kuva..
Kanit olivat saaneet ihkauuden aitauksen, hyvän kokoinen oli! Jäi kyllä sitten mysteeriksi monta puputtia sielä kaiken kaikkiaan oli... Muutama ainakin. Kovin aution näköinen tarha, mutta ison ja hienon kanikopin olivat väsänneet. Liekkö talvetkin sitten siinä.
Halusin varta vasten nähdä karhuja, ja näinkin. Mutta ne olivat kovin kaukana, ei saanut edes kuvaa otettua. Harmi sinänsä.. Ahmatkin olivat kadonneet kuin tuhka tuuleen, ei nähty viime kesänäkään.
Olin niin kateellinen kun työntekijä huristeli mönkijällä vähä väliä ohi ruokkimaan eläimiä. Minäkin olisin halunnut!! :( Haaveilin koko zoo-reissun ajan omasta eläintarhasta. Tuli ihan haikea olo. Joku päivä kouluttaudun vielä eläintenhoitajaksi.. saas nähdä milloin on sopiva hetki :) Ainahan saa haaveilla! Eläintarhaa tuskin saan väsättyä lähitulevaisuudessa, mutta sillä aikaa oma pieni eläinlaumani toimii erinomaisena "korvikkeena" <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti